Opetusharjoittelu 10 op.

Opetusharjoittelu 10 op.

 

Osaamistavoite 1. Opiskelija toimii ammatillisen erityisopettajan tehtävissä asiantuntevasti vaihtelevissa oppimisympäristöissä.

Itsearviointi:

Hops:

Osaamistavoite 2. Hän ohjaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja ja ammatillista kasvua.

Itsearviointi:

Hops

Osaamistavoite3. Erityisopettajaopiskelija toimii dialogisesti opiskelijoiden kanssa. Itsearviointi:

 

Hops

Osaamistavoite 4.Hän käyttää oppimista edistäviä opetusmenetelmiä osaamistavoitteiden suuntaisesti.

Itsearviointi:

 

Hops

Osaamistavoite 5. Hän toimii opiskelijoita aktivoiden ja innostaen.

Itsearviointi:

Hops

Osaamistavoite 6.Erityisopettajaopiskelija toimii oppilaitoksessa tutkinnon perusteiden ja erityisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Itsearviointi:

Hops

Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja HOJKS 3 op

Osaamistavoitteet:

Opiskelija osaa ohjata opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan. Hän tunnistaa opiskelijan osaamisen ja tuen tarpeet yhdessä opiskelijan kanssa.


 Opiskelija osaa laatia hojksin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hän osaa ohjata hojks -prosessia.

Osaamistavoite 1: Opiskelija osaa ohjata opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan ja Osaamistavoite 2. Hän tunnistaa opiskelijan osaamisen ja tuen tarpeet yhdessä opiskelijan kanssa.

Itsearviointi: 4

Hops:  Opiskelija osaa ohjata opiskelijaa tunnistamaan omaa osaamistaan- haastattelu( Heli haastattelussa). Jaettu Drobboxiin tuutoreille.

Osaamistavoite 2. Hän tunnistaa opiskelijan tuen tarpeet yhdessä opiskelijan kanssa.

Itsearviointi:3

Hops: Kirjallinen selvitys

Selvitys erityisestä tuen tarpeesta







Koulutuksen alussa ammatinopettaja kartoitaa tuen tarpeen. Erityisen tuen tarpeesta kertominen ei ole pakollista. Jos opiskelija haluaa asiasta kertoa kysytään onko opiskelijalla mahdollista diagnoosia vaivaansa, koska näin ollen hänellä on mahdollisus henkilökohtaiseen pedagiseen tukeen. Pedagooginen tuki tarjotaan vain oppilaille, joilla on jokin diagnoosi.  Tämän tukimuodon tarjoaa työvoimatoimisto.



Pedagoginen tuki tarjotaan, jos oppilas sitä haluaa (kaikki eivät ota apua vastaan). Tällöin tukihenkilö on opiskelijan mukana työpäivän aikana henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Pedagoginen tukihenkilö keskustelee ammatinopettajan kanssa opinto suunnitelmasta ja sitä noudattaen tukee oppilasta opinnoissa. Ammatinopettaja yhdessä oppilaan ja pedagogisen tukihenkilön kanssa seuraa opintojen edistystä ja arvioi opintomenestystä. Pedagoginen tukihenkilö kartoittaa opiskelijan erityisen tuen tarpeita ja tukimenetelmiä  ja kertoo havainnoistaan ammatinopettajalle. Näin vain jos oppilas on luvannut kertoa niistä. Pedagoginen tuki on aina  luottamuksellista. Yhteistyö on tärkeää oppilaan opintojen onnistumiselle. Jos diagnoosia ei ole ja erityistä tukea kuitenkin tarvitaan sen tarjoaa ammatinopettaja mahdollisuuksien mukaan.



Erityisen tuen tarpeen esille tuleminen



Useimmiten oppilaat eivä tiedä, että heillä on jokin erityisen tuen tarve. Tämä tulee esille yleensä opintojen edetessä hitaanpuoleisesti tai ei ollenkaan. Tällöin ammatinopettaja lähtee keskustellen yhdessä opiskelijan kanssa hahmoittamaan vaikeuksia, joita on ilmennyt. Näitä vaikeuksia voi olla esim. heikko menestys opinnoissa, opinnot eivät etene, poissaolot, yleinen väsymys, levottomuus tai häirintä. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee esille muutamien viikkojen kuluttua opintojen aloittamisesta . Vieras opiskelu kieli, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä luku-ja kirjoitusvaikeudet ovat yleisimpiä erityisen tuen tarpeita, jotka tulevat esille. Ammatinopettajilla ei ole käytössä luki-testejä, mikä voi hidastaa erityisen tuen tarpeen toteamista.



Hidastunut opintojen eteneminen ja heikko kirjallisten tuotosten tekeminen sekä oppilaan oma arvio osaamisesta on heikko ohjaavat ammatinopettajaa ottamaan käyttöön toisenlaisia juuri tälle oppilaalle tarkoituksenmukaisia opiskelumenetelmiä. Näitä menetelmiä voi olla suullinen ja /tai kirjallinen tehtävä, ryhmätyöt sekä yksilölliset esitykset. Osaamista vodaan näyttää myös käytännön harjoituksissa ja työharjoitteluissa.

Osaamistavoite 3. Opiskelija osaa laatia hojksin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa  ja Osaamistavoite 4. Hän osaa ohjata hojks -prosessia.

Itsearviointi: 1

Hops: HOJKS-prosessiin tutustuminen ja HOJKS:n laatiminen lähipäivillä 12-13/3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tallennettu optimaan.

Reflektointia työnohjauksesta 26.1.2015

Työnohjaus 26/1-15

Reflektointia

Toinen työnohjaus sessio pidettiin tammikuun lähijakson yhteydessä. Meitä oli koossa sama joukko kuin edellisessa sessiossa marraskuussa. Työnohjaus aloitettiin tutulla tavalla kysymällä mietteitä ryhmäläisiltä. Se mikä oli erilaista tälle kerralle oli se että minulla jännitti kovasti olla mukana ja oman vuoron odottaminen tuntui piinaavalta. Kysyttäessä syytä tähän en osannnut vastata ja nyt kun olen saanut pohtia asiaa rauhassa syyksi löytäisin sen vanhan tunteen etten osaa ja ymmärrä eli se vanha tunne tuli pinnalle tunnistettavaksi ja sain siitä kiinni. Joulukuussa vedin luennon kanssaopiskelijoilleni dialogisuuden merkityksestä kohtaamisessa ja se meni hienosti. Mielestäni ei niin hyvin mutta saatuani hyvää palautetta niin opettajilta kuin opiskelijatovereiltanikin olen alkanut uskomaan kykyihini ja luottamaan omaankin tunteeseen että osaan. Osaamattomuuden tunne on raskas ja vie äänen ja tiedon. On oikein ikävä matkakaveri. Olen niin iloinen että tämä tunne ”jäi kiinni” ja on työstettävissä pois.

Koen että tässä toisessa työnohjauksessa merkittävin asia on juuri se sama itsetunto asia kuten ensimmäisessäkin sessiossa. Nyt askeleet ovat kuitenkin menneet eteenpäin ja koen että voin luottaa omaan tunteeseen enkä tarvitse niinkään ulkopuolista tukea vaan voin edetä itsestä käsin eteenpäin. En todellakaan tarkoita että ulkopuolinen tuki olisi tarpeetonta puhun nyt siitä itsetunnon vajeesta, jonka kanssa olen paininut aika kauan. Tuntuu uskomattomalta että se on alkanut hellittämään ja ettei se paina minua enää niin kovasti alas.Voin itse itseäni tukien saada sen tunteen lientymään ja poistumaan.

Marja piirsi paperille janan, jossa numerot 0-10 ja kysyi: missä kohdassa tunnet olevasi juuri nyt ajatellen ammatillista erityisosaamista. Vastasin että numero kuudessa. Olen ollut numero nolla, mutta tämän koulutuksen ansiosta olen nyt numerossa 6. Kysyttiin että mistä tämä nousu johtuu kerroin tuosta aikaisemmin mainitusta dialogisuus kohtaamisessa luennosta, jonka pidin. Dialogisuus ja sen tunnistaminen on tuonut minulle aivan uuden ulottuvuuden opetustyöhön. On ollut uskomatonta ja ihanaa löytää teoria tekemisilleni ja ajatuksilleni. Dialogisuus on minulle kuin vaate, jonka heitän aina päälleni mennessäni töihin. Tällätavalla voin olla irrallaan mutta läsnä kohtaamisissa. Dialogisuuden avulla voin katsella tapahtumia ulkoapäin olematta silti katselija vaan voin olla läsnä ja vaikuttaa aktiivisesti asioihin ja samalla aikaa ajatella  tekemisiäni ja ajatuksiani. Tämä oivallus oli huikea ja olin ihan innoissani kun löysin tämän teorian, joka tukee omaa ajattelua.

Olen kokenut suuren muutoksen työskentelytavassani nimenomaan ajattelun tasolla. Olen oppinut käyttämään dialogisuuden periaatteita tietoisesti. Nykyään ajattelen tietoisemmin tehdessäni töitä.  Esimerkki käytännön tilanteesta: luennoin ruotsiksi aiheesta ihotaudit. Mukana oli myös kollegani sekä oppilaina suomalaisia, ruotsalaisia, afganistanilaisia, somalilaisia. Eräs ruotsalainen oppilas ihan kokoajan oikaisi minun sanoja ja sanajärjestystä, tietoisesti ”painoi nappia” että reagoisin. Vanhasta kokemuksesta ja dialogisuuden ymmärtämisestä kohtaaamisessa, en huolestunut lainkaan tai reagoinut mitenkään oppilaan kommenteista. Ajattelin että nyt on oppilaassa jokin hätä, joka ei koske minua. Luennoin loppuun oppilaan jatkaessa kommentointejaan ja saaden myön toisenkin opiskelijan mukaan hauskanpitoon. Kollegani vilkuili minuun sangen kummissaan muttei puuttunut  mitenkään tilanteeseen. Luento loppui ja siirryimme käytännön tehtäviin. Oppilas jatkoi kommenttien jakamista. Minulla tässä vaiheessa ei juuri naurattanut mutta ajattelin että kyllä tämä tästä selviää ja saan selville mistä opiskelijalla kenkä puristaa. Pidin pintani enkä näyuttänyt hänelle mitään. Tunti loppui ja oppilaat menivät muihin töihin, kommentoija meni kotiinsa. Juttelin sitten kollegani kanssa ja hän sanoi minulla olevan aivan uskomaton kyky olla neutraali eikä reagoida. Hän sanoi että olin kuittailut hänen heitot ihanalla naurulla ja olan kohautuksella. Hetken kuluttua soi puhelin ja tämä oppilas soittaa ja alkaa kertomaan minulle omasta oppimiskokemuksestaan. Hän kertoo että kuinka tärkeää meille jotka ymmärämme kielen on käsittää ja ymmärtää niitä jotka eivät kieltä ymmärrä. Oppilas sanoi että hän ei ole sellaisia aikaisemmin ymmärtänyt ajatella. Hän sanoi että nyt vasta tänään hän oivalsi tämän asian. Minä sanoin hänelle että mahtava oivallus, josta on hänelle varmasti tosi paljon hytötyä tulevassa työssä. Oivalsin itse, että tällätavalla olemalla tietoisesti reagoimatta, joutuu se joka nappia painaa itse myllyyn, josta voi irrota hänelle hieno kokemus.

Session lopuksi saimme vaaleanpunaiset paperitähdet mihin kirjoittaa unelman ( dream). Tehtävä oli ihana sillä minkä puhuu tai kirjoittaa ääneen saattaa toteutua. Kirjoitin ylös seuraavan unelman: että valmistuisin erityisopettajaksi ja saisin erityisopettajan roolin haltuun. Tunnen että olen ottanut joitakin askelia näiden toiveiden suuntaan. Vielä on polkua kuljettavana, mutta uskon että toiveeni toteutuu.

Reflektointia työnohajuksesta 17/11.2014

Työnohjaus 17/11.2014

Reflektointia

Ensimmäinen työnohjausryhmä kokemus tässä koulutuksessa. Meitä on viisi erityisopettaja-opiskelijaa mukana samoin työnohjaaja Marja vetämässä sessiota. Sekä paikalla myös Pirkko. Jokseenkin jännittynyt olotila minulla ja myöskin odottavainen. Olen tullut työnohjaukseen avoimin mielin ja innostuneena.

Marja aloittaa session kertomalla työnohjauksesta ja tavoitteesta. Jokainen saa myös kertoa kuulumisia. Sen jälkeen saamme valita useista pöydälle asetetuista muovi eläimistä sen mikä  tällä hetkellä kuvaa minua. Pöydällä on kanaeläimiä, lehmä, kirahvi, vuohi, kissa, koira ja muutama muu eläin. Saimme vuorotellen valinnan jälkeen kuvata sitä eläintä minkä on valinnut . Minun valintani oli vuohi. Valintani osui vuoheen, koska tällä hetkellä se tuntui tutuimmalta ja koska olen vuohi kiinalaisessa horoskoopissa. Lisäksi vuohi on mielestäni peräänantamaton ja sillä on taipumus puskea läpi harmaan kiven ihan kuin minullakin. Kuitenkin se ominaisuus on jo ikä vuosien karttuessa vähentynyt.

Tärkein ja merkittävin asia mikä työnohjjauksessa tuli esille on minun huono itsetunto. Muistan niin selvästi kun hakeuduin koulutukseen koin ettei minulla ole mitään kokemusta tai kokemus on vähäistä. Olin kokenut itseni huonommaksi ei vain kielen kannalta mutta myös ammatillisestikin. Kun työnohjauksessa käytiin tätä huonoa itsetunto asiaa läpi, olin jo saanut kokea ryhmässä että mielipiteilläni on arvoa ja että niitä kuullaan. Myös että osaan jotakin ja olen ammattitaitoinen opettaja.

On hienoa että saa tukea juuri siihen kohtaan itsessä missä vajausta esiintyy. Tämän sain kokea itse työnohjauksessa ja tämä tunne että osaa ja on hyvä kantaa aivan uskomattomalla tavalla työssäni koko ajan. Esimerkki luentotilanteesta: aikaisemmin luennoidessani olen miettinyt ja ollut ahdistunut  (vähän tietämättänikin), miten kykenen sen vetämään ja kertomaan aiheesta ”huonolla” ruotsillani. Tänäpäivänä en enää puutu ajatukseen, koska olen vahvistunut opettajan roolissani ja koen että osaan asiani ja tieto tulee ulos vaikkei ihan niin laajasti kuin  ruotsalainen lennoija. Koen että osaan riitävän hyvää ruotsia pystyäkseni luennoimaan siinä missä ruotsalainen luennoijakin. Sekä ammatillisesti olen kokenut, että pysyn roolissani ja tiedän että osaan enkä hätäänny, jos joku sen kyseenalaistaa.

Session lopuksi jokainen osallistuja sai toisilta kuvauksen millaisena hän näkee minut. Sain aivan uskomattomia sanoja,kuvauksia , jotka nostivat kyyneleet silmiini. Nämä sanat pureutuivat suoraan siihen vajaukseen, joka minussa vaikutti negatiivisesti itsetuntooni. Koin kuinka tärkeää on palautteen antaminen, joka annetaan lämminhenkisesti ja aidosti.

Sanat jotka sain: Positiivisuus, hyvä itsetunto ja itsetuntemus , luottamus itseen, iloinen, viehko, olet puhjennut kukkaan, voimaannuttava vaikutus.

 

Voiko tuollaisten sanojen jälkeen muuta kuin olla kiitollinen ja nöyrä. Iloita oppimisesta ja että saa opiskella. Kun sessio loppui menimme muutaman opiskelijan kanssa syömään ja me kaikki ikäänkuin leijailimme onnellisuudessa niin hienosti työnohjaus vaikkutti meihin kaikkiin.

 

Verkostot erityisopettajan työssä 2 op.

Verkostot erityisopettajan työssä 2 op

Osaamiatavoitteet: Opiskelija tuntee oman oppilaitoksensa verkostot ja opiskelijahuollon toiminnan. Hän tietää, mitkä koulun ulkopuoliset tahot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Hän on tietoinen erityisopetukseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Erityisopettajaopiskelija tiedostaa yhteistyön merkityksen opiskelijan huoltajien kanssa.

Osaamistavoite 1: Opiskelija tuntee oman oppilaitoksensa verkostot ja opiskelijahuollon toiminnan.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Työvoimaneuvojat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita Koulutus Nordille. Koulutus Nordin koulutuksiin tulee oppilaita kolmesta eri pohjoismaasta; Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Koulutus on työvoimapoliittista mikä merkitsee sitä että oppilaat valikoituvat koulutukseen työvoimaviranomaisten päätösten kautta työvoimaviranomaisten ostaessa koulutuspalvelut Koulutus Nordilta.

Koulutus Nordin tiloissa istuu tällä hetkellä kaksi työvoimaneuvojaa. Toinen heistä hoitaa ruotsalaisten oppilaiden ja toinen norjalaisten oppilaiden asioita. Suomen työvoimaneuvoja istuu tällä hetkellä Torniossa ja hoitaa tehtäviään pääasiassa Tornion konttorista käsin. Hän käy n. kerran kuukaudessa paikan päällä opettajia ja oppilaita tapaamassa.

Työvoimaneuvojien toimenkuvaan kuuluu oppilaiden koulutussopimusten tekeminen, poissaolojen hyväksyminen, koulutusajan ja koulutuksen etenemisen seuraaminen. Työvoimaneuvojille kuuluu myös ylläpito – matka – avustussopimusten tekeminen ja myöntäminen.

Koulutus Nordissa opiskelevilla oppilailla on mahdollisuus asumiseen. Jotta asuminen ja huolto toimisivat hyvin, Koulutus Nordin palkkalistoilla on kaksi asumisesta vastaavaa vahtimestaria. Heidän toimenkuvaan kuuluu asuntojen huolto ja kunnossapidosta vastaaminen. Myös kaikenlainen asumiseen liittyvät kyselyt opiskelijoilta kuuluu heidän toimiin.

Koulutus Nordilla toimii kaksi talonmiestä. Heidän toimenkuvaan kuuluu koulurakennusten sekä koulurakennusten ympäristön huolto ja kunnossapitotyö.

Koulutus Nordilla toimii neuvonta palvelu joka on tarkoitettu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Henkilökunta saa neuvonnasta palvelua erilaisiin esimerkiksi palkanmaksuun ja tuntiraportteihin liittyviin kysymyksiin. Opiskelijat saavat opastusta vuokranmaksuun liittyviin kysymyksiin.

Koulutus Nordilla ei ole omaa opiskelijahuoltoa eikä siihen sisältyvää opiskelijaterveydenhuolto palveluja. Sensijaan Koulutus Nordilla toimii kuraattori.

Mitä oppilas-opiskelija huollolla tarkoitetaan.

Oppilas –opiskelijahuollolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto tarkoittaa  perusopetuksessa oppilashuoltoa ja lukiossa opiskelijahuoltoa. Oppilashuollon työkenttään kuuluu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

Oppilashuollon tavoittena on lapsen ja nuoren oppimista, kasvun ja kehityksen edistäminen. Tärkeää on myös turvallisen ja tervellisen oppimisympäristön luominen. Lisäksi kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää.

Oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen on tärkeää ja tämän tuen tarpeen tunnistaminen edesautta ja ehkäisee syrjäytymistä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys on tärkeää oppilashuollossa. Tämä yhteistyö edesauttaa erityisen tuen tarpeen tunnistamista. Tukitoimet suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Oppilashuoltotyössä on tärkeää noudatta tietosuojaa ja salassapitoa koskevia säädöksiä (Oppilashuollon käsikirja 2013).

Hops: Kuraattorin  haastattelu. Haastattelu dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

Osaamistavoite 2: Hän tietää, mitkä koulun ulkopuoliset tahot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Koulutus Nordilla järjestetään toimialaneuvoston kokous joka toinen vuosi. Tämä kokous on hyvin merkityksellinen KoulutusNordille. Kokoukseen kutsutaan osallistujia kolmesta eri maasta Ruotsista, Suomesta ja Norjasta. Joka maasta kutsutaan työnantajan, työntekijän ja liiton edustajat. Hoitotyön kokouksessa ovat mukana edellämainitut sekä opettajat ja koulutuspäällikkö.

Kokouksessa käydään läpi koulutussuunitelma, keskustellaan koulutuksessa käytössä olevasta kirjallisuudesta, harjoittelupaikoista sekä käydään kiertämässä koulun tilat. Osallistujat saavat vapaasti esittää toiveitaan koulutuksen suhteen sekä myös haasteita ja muutosehdotuksia käydään läpi.

Kokouksessa saadaan hyvää palautetta koulutussuunnitelmasta. Osallistujat antavat palautetta koulutussuunnitelman sisällöistä ja  antavat vinkkejä mahdollisista uusista kursseista, joita sillä hetkellä työkentällä tarvitaan ja vaaditaan.

Kokouksessa opettajilla on mainio tilaisuus tutustua työnatajien edustajiin. Heiltä saadaan hyvää tietoa päivän polttavista aiheista ja uudistuksista joita työkentillä tapahtuu. Työntekijöihin tutustumalla saadaan vinkkejä niistä tärkeistä hoitotyön tilanteista joita työelämässä tapahtuu ja joita koulutuksessa olisi hyvä käydä läpi. Kokouksessa luodaan myös hyviä  uusia kontakteja työ- ja harjoittelupaikkoihin.

HOPS: Koulutusjohtajan haastattelu.Haastattelu dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

Osaamistavoite 3: Hän on tietoinen erityisopetukseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista.

Itsearviointi: 4

HOPS: Kansaivälisten asioiden/hankkeiden asiantuntijan haastattelu. Haastattelu dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

Osaamistavoite 4: Erityisopettajaopiskelija tiedostaa yhteistyön merkityksen opiskelijan huoltajien kanssa.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Koulutus Nordin hoitotyönkoulutukseen on syksyllä 2014 otettu ensimmäistä kertaa ammattilukiolaisia oppilaita. Ammattilukiolaiset oppilaat eroavat aikuisopiskelijoista lähinnä siinä, että yhteistyö vanhempien kanssa tulee tärkeäksi. Ammattilukio koulutus on järjestetty siten että yhteiset aineet opiskellaan lukion tiloissa ja ammattiaineet opiskellaan Koulutus Nodin tiloissa. Ammattilukiolaisilla on oma mentori, joka huolehtii yhteistyön koulujen välillä sekä yhteistyön opettajien ja vanhempien välillä.

Ammattilukiolaisilla on pakollinen vanhempainilta kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Vanhempainillassa, jota kutsutaan myös kehityskeskusteluksi, mentori, opettaja, oppilas ja oppilaan vanhemmat saavat mahdollisuuden keskustella yhdessä oppilaan opinnoista sekä tavata opettajia.  

Kehityskeskustelussa käydään läpi opiskelijan opintomenestys kurssi kurssilta. Jos oppilas on saamassa ala-arvoisia arvosanoja, keskustellaan mahdollista lisätehtävistä tai tukiopetuksen tarpeesta. Kehityskeskustelussa keskustellaan myös mahdollisista poissaoloista ja niiden syistä. Tärkeä osa kehityskeskustelua, varsinkin opintojen alussa, on selvittää mahdollinen erityistuen tarve. Vanhemmilla on tällöin hyvä mahdollisuus ottaa osaa ja antaa lupa tarvittaviin järjestelyihin esim. tutkimusten tekeminen.

Ollessani mukana kehityskeskustelussa vanhempiin tutustuminen oli kiinnostavaa.  Oli kiinnostavaa saada jutella heidän kanssaan ja siten saada arvokasta tietoa vanhempien arvoista ja tavoista ja tarpeista. Oppilaiden vanhempiin tutustuminen helpottaa opettajaa kohtaamaan opiskelijaa ja helpottaa luottamuksen saamista sekä oppilaaseen että vanhempiin. Myös vanhemmilla on helpompi ottaa kantaa lapsensa opintoihin kun on tutustunut opettajaan ja mentoriin. Kehityskeskustelussa positiivista oli leppoisa tunnelma. Opettaja rauhallisella tyylillän loi tilanteesta avoimen. Kaikilla osallistujilla oli helppo osallistua keskusteluun, myöskin oppilaalla, mikä minusta oli mielenkiintoista.
Yhteistyö oppilaan vanhempien kanssa on hyvin tärkeää ja merkityksellistä koska tällöin oppilaan opintoja kyetään tukemaan kokonaisvaltaisesti.

HOPS: Kehityskeskustelussa mukana olo sekä opettajan haastattelu joka on dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

 

 

Verkostoharjoittelu 6 op

 

 

Verkostoharjoittelu 6 op

Oppimistavoitteet: Erityisopettajaopiskelija toimii asiantuntijana erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Hän osaa hyödyntää moniammatillista yhteistyötä opiskelijan parhaaksi. Hän perehtyy ammatilliseen opiskeluun liittyviin työelämäyhteyksiin aidoissa ympäristöissä. Opiskelija toimii konsultatiivisesti. Hän edistää toiminnallaan erityisopetuksen vaikuttavuutta yhteistyöverkostoissa.

 

Oppimistavoite 1. Erityisopettajaopiskelija toimii asiantuntijana erilaisissa yhteistyöverkostoissa.

Itsearviointi: 3

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Ammattilukiolaiset

Harjoittelupaikat

työvoimatoimistot

Iiris Hadar, pedagoginen tuki oppilaille-yritys

Kollegiaalinen yhteistyö

HOPS: Erityisopetukseen tutustuminen oman koulun ulkopuolella.

Oman koulun eri osastoihin tutustuminen ja toimiminen.

Iris Hadar -yrityksen toimintaan tutustuminen ja toimiminen

 

Oppimistavoite 2.  Hän osaa hyödyntää moniammatillista yhteistyötä opiskelijan parhaaksi.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

yhteistyö muiden ammattilaisten/ kollegoiden kanssa,

työnanatajaan yhteydet

HOPS:

 

 Oppimistavoite 3. Hän perehtyy ammatilliseen opiskeluun liittyviin työelämäyhteyksiin aidoissa ympäristöissä.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

harjoittelupaikat/työpaikat käynnit

 

HOPS: Kirjallinen selvitys opiskelijan ohjaamisesta harjoittelussa.

 

Oppimistavoite 4. Opiskelija toimii konsultatiivisesti.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

yhteistyö lähimpien kollegojen kanssa

Yhteistyö ulkopuolisten kollegoiden kanssa

 

Työnantajaan kontaktit

 

HOPS: Konsulttina toimiminen tarvittaessa. Toteutetaan yhteistyössä lähimmän esimiehen kanssa

 

Oppimistavoite 5. Hän edistää toiminnallaan erityisopetuksen vaikuttavuutta yhteistyöverkostoissa.

Itsearviointi: 3

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Yhteistyö omassa työpaikassa toimivien työntekijöiden kanssa

HOPS: Verkostoharjoittelu muilla osastoilla.

 

 

 

 

Reflektointia 8-9/12 - 2014

Reflektointia joulukuun lähipäivistä

Mikä ihmeellinen päivä tuo maanantai 8/12-14 oli. Osoitin osaamistani luennoimalla opiskelijan kohtaamisesta 4 opintopisteen verran. Tämä luennoiminen kesti puoli päivää ja minusta tuntui että kaikki tapahtui vain muutamassa minuutissa. Huolenaiheenani oli kylläkin että opiskelutoverini kyllästyisivät höpötykseeni, mutta eivät ainakaan näyttäneet sitä.
Oli aivan ihanaa puhua suomeksi. On ihanaa ja vapauttavaa käyttää koko sanavarastoa ja saada  kaikki ajatukset sanoiksi. Sitä en aina saa kokea ruotsinkiellellä luennoidessani.

Dialogisuus on ollut minulle läheinen ja hieno tuttavuus. Koin tämän tekniikan hyvin läheiseksi heti ensi hetkestä lähtien. Dialogisuudesta puhuminen oli helppoa. Olen opettajaurani aikana hakenut tapaa pitää "läheistä etäisyyttä" oppilaisiin, mutten ole löytänyt siihen sopivaa menetelmää. Dialogisuuden löytäminen tuli tarpeeseen. Dialogisuus on tullut menetelmäksi jokaäiväiseen työhöni. On hienoa pystyä keskustelemaan ja kuulemaan oppilaiden ajatuksia tietäen että keskustelu ei ole vain puhetta vaan sen taustalla on pyrkimys löytää yhteinen näkemys keskusteltavasta asiasta.
Myöskin käytännön tilanteissa käytän dialogisia menetelmiä. On haastavaa ja hauskaa olla mukana opetustilanteessa mutta jotenkin ulkopuolisena katsojana, tietäen kuitenkin että tilanne etenee ja on hallussa.
Luennoin myös välittämisen merkityksestä ihmisten kohtaamisessa. Tämä on minulle tuttu aihe jo entisen ammattini, sairaanhoitaja, ajoilta. Välittäminen kuuluu luonnollisena osana työhöni ja koen olevani siinä hyvä.
Viimeisenä tavoitteena opiskelijan kohtaamisessa oli kulttuurin merkitys ja vaikutukset opiskelijan kohtaamisessa. Tämä tavoite oli myökin minulle hyvin läheinen. Olen itsekkin maahanmuuttaja ja kokemukseni maahanmuuttajana antavat hyvät mahdollisuudet kulttuurin merkityksen ymmärtämiseen opiskelijan kohtaamisessa.

Osaaminen osoittaminen luennoimalla oli minulle ensikertalaiselle hyvä kokemus. Voisin luennoida ilmanmuuta uudestaankin jos tilaisuus tulee. Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen luennostani ja kaikesta oppimastani.